Jätevesi-ilta

Kiinteistökohtainen jäteveden käsittely

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry järjesti 10. lokakuuta jätevesi-illan Kalmarin ja Kunnarlan alueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Yhdistys antaa puolueetonta, ei-kaupallista ja ilmaista jätevesineuvontaa. Se saa rahoituksensa jäsenkunnilta, Ely -keskukselta ja mukana on myös omaa rahoitusta. Espoo ei kuulu Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen varsinaiseen toiminta-alueeseen, mutta neuvontaa on nyt lokakuussa Espoossakin annettu erillisrahoituksella. Jätevesiasetus astuu voimaan 31.10.2019.

Bodominjärven länsipuolella on monentyyppistä kiinteistöä: pohjavesialueella sijaitsevia, rantakiinteistöjä, tulevan viemäriverkoston alueelle kuuluvia ja kuivanmaan kiinteistöjä. Lisäksi vielä osa kiinteistöistä sijaitsee Ryssänniitynojan läheisyydessä. Ryssänniitynoja on taimenpuro, ja sitä koskee jätevesiasetuksen 100 m vesistöraja.

HSY on rakentanut kevyen liikenteen väylän yhteydessä vesihuoltolinjan, joka on 3,5 km pitkä. Se on rakennettu, koska kevyen liikenteen väylä oli rakenteilla, ja oli erittäin kustannustehokasta rakentaa linjat samanaikaisesti. Päätös oli nopea, sillä alue ei ole ollut Espoon kaupungin kehittämissuunnitelmassa esillä. Tarkoitus ei ole ollut rakentaa linjastoa valmiiksi, vaan jättää se ns. kylmäksi odottamaan tulevia päätöksiä. Kuitenkin useita kyselyjä liittymismahdollisuudesta on tullut (mm. Röylän ja Bodomin Seudun Omakotiyhdistys teki kyselyn keväällä 2018) ja HSY päätti selvittää voisiko vesi- ja viemäriverkoston rakentaa alueella valmiiksi.

 

Miten edetä jätevesijärjestelmän kunnostamiseksi
Ympäristöministeriön sivuilla ymparisto.fi löytyy myös paljon tietoa asiasta.

 

Vuoden 2020 alussa tulee liittymishalukkuuskysely Kunnarlantien vesihuoltolinjan varressa oleville kiinteistönomistajille. Talouksista 80 % pitäisi liittyä mukaan, jotta paineviemäri toimisi. Asukkaat kysyivät, miten aiotaan toimia niiden kiinteistöjen kohdalla, jotka ovat vapaa-ajan kiinteistöjä tai jotka tällä hetkellä ovat tyhjillään. Se selvitettäneen samalla. Jäteveden linjapumppaamot puuttuvat vielä. Ne on suunniteltu, ja ne saadaan aika nopeasti tehtyä, jos rakentamispäätös etenee.

Sivutiet Aurinkoniityntie ja Pihapirtintie ovat niin kaukana linjasta, että niiden pitäisi perustaa vesiosuuskunta. Vesiosuuskunnankin kannattaisi ilmaista liittymishalukkuutensa koska se parantaa viemärin toimivuutta. Sitten kun vesihuoltoalue kunnallistekniikan myötä muodostuu, se muuttuu HSY:n toiminta-alueeksi ja liittyminen muuttuu pakolliseksi. Tosin liittymiseen voi hakea vapautusta.

Asukkaat kysyivät liittymisen hintaa. HSY:n sivuilla on laskuri, joka antaa liittymismaksun suuruuden, kun syöttää kiinteistön tietoja. Pumppaamo maksaa 2-3000 euroa. Lisäksi putkien veto talolle maksaa. Niistä kannattaa tehdä yhteishankinta. Teoriassa vesiosuuskunnan rakentaminen voi olla edullisempaa kuin kaupungin liittymän ottaminen, mutta asukkaat epäilivät, että näin muualla mutta ei meillä. Espoon kaupunki ei ole antanut avustuksia vesiosuuskunnille. Hinta jäi epäselväksi.

Viemäriverkostoalueella asuvia koskee vesihuoltolaki. Jos verkostoon ei kuulu, vesien käsittely on ympäristönsuojelulain alaista. Vuoden 2004 jälkeen rakennetut kiinteistöt on suunniteltu ja rakennettu nykymääräysten mukaisesti. Netistä löytyy paljon tietoa, esim. https://www.omakotiliitto.fi/asuminen/vinkit_ja_oppaat/haja-asutusalueen_jatevesiratkaisut

Tässä muutamia täsmennyksiä esim. edellisen linkin määritelmiin:

  • Kantovedeksi lasketaan myös kesävesijohto.
  • Etäisyysraja 100 m on talon etäisyys vesistöstä, ei kiinteistöllä sijaitsevan ojan tai kiinteistön rajan etäisyys.
  • Pohjavesialueella Espoossa kaikki jätevedet on johdettava umpikaivoon tai viemäriverkkoon.
  • Suodatuskenttä ja imeytyskenttä ovat eri asioita. Suodatuskentän vedestä voi ottaa näytteen.
  • Hakemuksesta voi saada 5 vuotta lykkäystä, jos kuormitus on huomattavan vähäistä, toimet kohtuuttomia koska liittyminen viemäriverkostoon on tulossa lähivuosina, jos työttömyys, sairaus, tms. aiheuttaa taloudellista ongelmaa. Lykkäyksen hakuun on tulossa lomake, ja sitä haetaan Espoon ympäristökeskuksesta.
  • Jätevesijärjestelmästä tulee tehdä selvitys, joka pitää olla nähtävillä. Siihen löytyy kaavakkeita netistä tai sen voi teettää asiantuntijalla. Uusissa taloissa se kuuluu rakennussuunnitelmaan
    • Huoltopäiväkirjassa pitää olla vähintään tieto lietteen tyhjennyskerroista
  • Eläkeläisten ja vammaisten on mahdollista saada ARA -rahoitukselta tukea asumisolojen parantamiseen

Asukkaat ilmaisivat huolensa Bodominjärvestä. Nykymääräysten mukaisesti puhdistamon pitäisi puhdistaa 40 % typestä. Minne menee 60 %? Järveen. Järven kuormitus syntyy hajakuormituksesta, eikä ole järkevää ryhtyä kunnostamaan järveä, jos hajakuormitusta ei pystytä vähentämään. Kunnallistekniikka on ollut Bodominjärven itä- ja pohjoispuolella muutaman vuoden, ja esim. Kaisankoti on liittynyt siihen jokin aika sitten. Bodominjärveen tulevaa hajakuormitusta tullaan selvittämään lähitulevaisuudessa. Espoon kaupungilla on tässä asiassa erittäin tärkeä rooli.