Olen hakenut tähän muutamia linkkejä Espoon kaupungin sivuilta liittyen suunnitteilla olevaan Pohjois-Espoon yleiskaavaluonnos POKE -yleiskaavaan ja poiminut muutamia asioita Espoon kaupungin tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta 30.3.2017.
Yleiskaavan laadintaa ohjaa maakuntakaava. Yleiskaava vastaavasti ohjaa asemakaavoituksen laadintaa. Se on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla varataan tilaa esimerkiksi asutukselle, kokonaan uusille joukkoliikenneväylille tai palveluille. On muistettava, että yleiskaavan laadinnassa on osattava ennustaa lukuisia tulevia muutoksia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun väkimäärän kasvu on aina ylittänyt ennusteet.
Pohjois-Espoon yleiskaavaluonnos POKE :lla pyritään kehittämään Espoota tasapainoisesti myös muualla kuin metron ja radan varrella. ELY -keskus ei ole enää suostunut viemään asemakaavoja eteenpäin ennen kuin Espoon vanhentunut yleiskaava on ajan tasalla, ja sen vuoksi useat Pohjois-Espooseen suunnitellut asemakaavat odottavat uutta yleiskaavaa. Yleiskaavan käynnistämispäätös tehtiin 2013.
Vuonna 2015 on luotu tavoitteet ja visio.
Pohjois-Espoon yleiskaava-alueella varaudutaan Länsiradan myötä noin 60 000 uuteen asukkaaseen ja noin 11 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa. Tällä hetkellä alueellamme asuu noin 50 000 asukasta.
Luonnosvaiheen selvityksiä on tehty vuosina 2016-2017. Niitä on mm. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisut Espoon tiestön historia. Kinttupolkuja ja Kuninkaantietä A sekä Espoon pohjois- ja keskiosien historialliset tiet. Kinttupolkuja ja Kuninkaantietä B. Teille on tehty arvokortteja, joissa näkyy mm. historiallisuus, säilyneisyys, nykykäyttö, lähellä olevat arvokohteet ja kulttuurimaisemat.
Asukkailta on kysytty tärkeitä paikkoja, paikkoja joita pitäisi kehittää ja alueita jonne toivotaan lisää asutusta.
Maankäyttöselvityksessä on vaihtoehtoiset mallit asutuksen sijoittumiselle. Vaihtoehtoina on useita keskustoja, muutamia vahvoja keskustoja tai hajautunut rakenne (kuva alla). Mallit perustuvat joukkoliikennekäytäviin, länsirataan ja Kalajärven itäiseen vyöhykkeeseen. Kalajärven lopputulema olisi pikaraitiotieyhteys Leppävaaraan Pitkäjärven yli, ensin runkobussiyhteydellä nykyisiä väyliä pikin. Länsirata on Espoo – Salo osuuden Turkuun päin oikaiseva linjaus, jolla olisi paikallisliikennettä ja mm. Histan ja Mynttilän asemat.
Joukkoliikenne edellyttää väestöpohjaa, ja siksi ensin toimitaan nykyisellä joukkoliikenneyhteydellä. Autuksen tiivistäminen on edellytyksenä uusiin joukkoliikennemuotoihin.
Viiskorvesta on suunniteltu uutta alueellista keskusta uusien Histan ja Mynttilän ja kehittyvän Kalajärven lisäksi. Espoon keskus saisi jopa 40 000 asukasta lisää. Viiskorpi sijaitsee liikenteellisesti loistavalla paikalla lähellä työpaikkakeskittymää.
Väylien tiiviin asumisen ja yleiskaava-alueen ulkopuolelle jäävän Nuuksion erämaa-alueen väliin jäävät kylät. Velskolan Pitkäjärvi, Bodominjärvi ja Matalajärvi sekä Röylän ja Takkulan alueet ovat näitä kyläalueita, joihin jää pientaloasumista ja maaseutuelinkeinoja.
Pohjois-Espoon yleiskaavaluonnos POKE valmistunee v. 2017-2018. Ehdotuksiin tullaan pyytämään lausuntoja ja mielipiteitä.
Joitakin asemakaavoja viedään eteenpäin yleiskaavan kanssa rinnan, joten koko alueella ei tarvitse odottaa yleiskaavan valmistumista.
Muutamia ajatuksia, joita tuli esille tiedotustilaisuudessa, Pohjois-Espoon asukasfoorumin Facebook -sivuilla ja aineistoon tutustuttaessa. Aineistoa on valtavasti, ja sieltä saattaa löytyä myös vastauksia näihin kysymyksiin:
- Mitkä ovat tulevat liikenneyhteydet Vantaalle ja Klaukkalaan?
- Miten tulevaisuuden väyläpäätökset tehdään, onko vastaavia kuntarajoja?
- Jos Viiskorpea kehitetään jääkö muu Pohjois-Espoo Kalajärven suunnalla vähemmälle?
- Miksi edelleen kerätään toiveita asutuskeskittymistä, virkistysmahdollisuuksista ja kartoitetaan tärkeiksi koettuja paikkoja? Mitä niillä tehdään?
- Maankäyttömalleista osa katkaisee viherkäytäviä!
- Viiskorven kohdalla maininta “Lähellä arvokkaita vesistökohteita Pitkäjärvi ja Matalajärvi…”, näiden järvien suurin arvo on mm. linnustossa. Asutuksen tiivistäminen lähialueella edellyttää laajempia suojelutoimia!
- Vanhojen teiden ja polkujen puolesta on taisteltava!
Hilkka Karimo
